Tuki- ja liikuntaelinvaivoihin puututaan ISS:llä jatkossa entistä kokonaisvaltaisemmin – kiitos onnistuneen pilottiprojektin

Vuoden kestäneen pilottiprojektin aikana työfysioterapeutin yhteydenotot lisääntyivät ja osallistujien sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi. Omalta hyvinvointivalmentajalta saatiin apua kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja itsensä johtamiseen.

Kun Anniina Haapalahdelle iskee työpäivän aikana väsymys, hän tietää, että on mikrotauon paikka. Jos keho kaipaa venyttelyä, Haapalahti nousee ylös tuolista ja tekee muutaman venyttelyliikkeen. Myös oikeanlainen ruokailurytmi auttaa pysymään vireänä. Töiden jälkeen Haapalahti saattaa osallistua vielä työnantajan tarjoamaan online-treeniin.

ISS:llä asiakaspalvelupäällikkönä työskentelevä Haapalahti osallistui tammikuun lopussa päättyneeseen pilottiprojektiin, jolla haluttiin tavoittaa entistä tehokkaammin ne ISS:n työntekijät, jotka hyötyisivät työfysioterapeutin ja hyvinvointivalmentajan palveluista. Seitsemällä ISS-paikkakunnalla toteutetun pilotin tavoitteena oli luoda tule-, eli tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsiville työntekijöille ennaltaehkäisevä toimintamalli ja vähentää tule-vaivoista johtuvia poissaoloja.

Haapalahdelle pilottiin sisältyneestä hyvinvointivalmennuksesta jäi käteen enemmän kuin hän osasi odottaa.

– En olisi kuvitellut tällaisen muutoksen olevan omalla kohdallani mahdollinen. Aktiivisuuteni nousi, kuntoni kohosi ja ruokailurytmini parani valmennuksen avulla yllättävän helposti ja omaan arkeeni sopivalla panostuksella, Haapalahti iloitsee.

ISS:llä kiinteistönhoitajana työskentelevä Jukka-Pekka Manninen päätyi pilottiin mukaan sen jälkeen, kun hän oli satuttanut työtehtävissä kätensä.

Jatkossa toimintamalli on kaikkien ISS:läisten hyödynnettävissä

Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat ISS:llä suurin sairauspoissaolojen syy, eikä niihin ole saatu aiemmilla työterveyshuollon toimintatavoilla merkittävää muutosta. Pilotissa työterveyshuollon vastaanottoprosessia muokattiin niin, että osallistujille tarjottiin tuki- ja liikuntaelinvaivoissa aina tapaaminen työfysioterapeutin kanssa. Mikäli vaivaan ei saatu apua työfysioterapeutilta, työntekijä ohjattiin lääkärille. Lisäksi tarjottiin vielä oman hyvinvointivalmentajan valmennusta.

Vuoden kestäneestä pilotista saatiin erinomaisia tuloksia.

– Työfysioterapeutin yhteydenotot tuki- ja liikuntaelinoireista kärsiviin ISS:läisiin lisääntyivät 75 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Hyvinvointivalmennukseen osallistuneiden yhteenlasketut sairauspoissaolot puolestaan vähenivät edellisen vuoden 335 päivästä 12 päivään. Pelkästään hyvinvointivalmennettavien sairauspoissaolojen vähenemisellä saatiin mittavat, liki 80 000 euron kustannussäästöt, kertoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala.

– Hyvinvointivalmennuksen osallistujat saivat apua esimerkiksi painonhallinnan haasteisiin, alaselän ja niska-hartiaseudun ongelmiin ja yleiseen jaksamiseen. Valmennukset toimivat hyvänä jatkumona tule-, eli tuki- ja liikuntaelin vaivasta toipumisessa tai niiden ennaltaehkäisyssä, kertoo puolestaan pilotissa hyvinvointivalmentajana toiminut fysioterapeutti, physio trainer Suvi Viisteensaari.

Jatkossa onnistuneeksi todettu toimintamalli on tarkoitus tuoda kaikkien ISS:n työntekijöiden saataville.

ISS:llä asiakaspalvelupäällikkönä työskentelevälle Anniina Haapalahdelle hyvinvointivalmennuksesta jäi käteen enemmän kuin hän osasi odottaa.

Valmennus herätteli pitämään huolta omasta hyvinvoinnista

ISS:llä kiinteistönhoitajana työskentelevä Jukka-Pekka Manninen päätyi pilottiin mukaan sen jälkeen, kun hän oli satuttanut työtehtävissä kätensä. Työterveyslääkärin vastaanotolla selvisi, että kädessä on jännetuppitulehdus. Manninen ohjattiin nopeasti työfysioterapeutille, joka suositteli lähtemään mukaan myös hyvinvointivalmennukseen. Valmentajan kanssa katsottiin kokonaisvaltaisesti hyvinvointia, ruokailua ja liikkumista.

– Olin mahdollisuudesta positiivisesti yllättynyt. On hyvä, että meillä tehdään myös ennaltaehkäisevää työtä, eikä vain tarjota särkylääkettä siinä kohtaa, kun jotain on jo sattunut. Etänä järjestetty valmennus vaati itseltä vähän enemmän motivaatiota. Mutta yllättäen esimerkiksi kuntosalitekniikoiden opettelu sujui ihan hyvin, vaikka en ollut sitä juuri aikaisemmin harrastanut, Manninen kertoo.

Haapalahti puolestaan lähti mukaan valmennukseen havahduttuaan omaan liikkumattomuuteensa. Korona-arki ja etätyö olivat vähentäneet huomattavasti jo ennestään paljon istuvan toimistotyöläisen aktiivisuutta. Samalla lounasrytmi ja tauot olivat kadonneet.

– Hakeuduin työterveyshoitajalle, joka ohjasi minut hyvinvointivalmennukseen. Työterveyden ennakoiva rooli aukesi pilotin kautta minulle ihan uudella tavalla. Opin, miten pienikin muutos omassa toiminnassa voi vaikuttaa kokonaishyvinvointiin ratkaisevasti ja estää vakavamman sairastumisen, Haapalahti sanoo.

Yksi pilotin päätavoitteista olikin tavoittaa apua tarvitsevat entistä varhaisemmassa vaiheessa ja lisätä työntekijöiden tietoutta siitä, miten omaa tuki- ja liikuntaelinten hyvinvointia voi ylläpitää.

– Terveys on harvemmin puhtaasti johonkin vaivan puuttumista. Ennemminkin se on sitä, että ihminen kokee pystyvänsä vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa. Tämä ajatus näkyi muun muassa valmennettavien oivalluksina siitä, ettei vaikkapa tule-vaiva ole syy jäädä kotiin makaamaan. Sopivissa määrin annosteltu liikunta useimmiten auttaa parhaiten tule-vaivasta toipumiseen, Viisteensaari kertoo.

Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin panostaminen on tulevaisuutta

Viisteensaari näkee, että työntekijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin panostaminen tulee kasvattamaan merkitystään. ISS:n pilottia hän pitää hienona, uutena avauksena. Viisteensaaren saaman palautteen perusteella myös osallistujat ovat olleet iloisia siitä, että työnantaja on tarjonnut uudenlaisia mahdollisuuksia oman hyvinvoinnin edistämiseen.

– Osallistujilta keräämäni palautteen perusteella valmennus on vaikuttanut myönteisesti motivaatioon tehdä omaa hyvinvointia edistäviä valintoja arjessa. Myös liikunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt.

Manninen uskoo, että valmennuksesta saadut opit ovat jääneet osaksi arkea.

– Valmennuksesta saadut liikkumis- ja ruokailutottumukset varmasti jäävät jonkin näköiseksi tavaksi. Sen jälkeen, kun olen alkanut kiinnittää asioihin vähän enemmän huomiota, kroppa ei ole mennyt samalla tavalla rikki jo lyhytaikaisen rasituksen jälkeen.