Eläkkeelle siirtyvä huoltomies jättää Kesärannan hyvin mutta kaihoisin mielin

Eläkkeelle siirtyvä huoltomies jättää Kesärannan hyvin mutta kaihoisin mielin

Esa Aaltonen on nähnyt urallaan monta kohdetta, sillä puolison työ on vienyt perhettä paikkakunnalta toiselle. Kesärannasta tuli kuitenkin työkohteiden joukossa erityinen. Sen tietää siitä, että eläkkeelle jääminen tuntuu haikealta.

Kesärannan huoltomies Esa Aaltonen olisi ikänsä puolesta voinut lopettaa työt jo vappuna. Ehkä hän olisikin, jos työpaikka olisi ollut toinen. Hyvästä paikasta ei ollut kiire eläkkeelle.

Nyt puoliso on kuitenkin jo muuttanut Jyväskylään, jonne Esa muuttaa perässä. Syyskuun lopussa taakse jää työ pääministerin virka-asunnon huoltomiehenä ja edessä odottavat eläkepäivät Keski-Suomessa.

Jyväskylä on Aaltosille entuudestaan tuttu kaupunki, sillä vuosien varrella he ovat muuttaneet vaimon työn takia Jyväskylästä Helsinkiin, takaisin Jyväskylään ja taas Helsinkiin. Kesärannassakin Esa on työskennellyt kahdessa osassa yhteensä viisi vuotta. Portit aukesivat ensimmäisen kerran seitsemän vuotta sitten.

Oma paikka löytyi mutkien kautta

Kun Esa alkujaan muutti Helsinkiin, hänellä ei ollut vastuullaan omaa kohdetta. Tuurausten ja korjauskeikkojen myötä hän päätyi Kesärantaan. Silloinen huoltomies jäi eläkkeelle, ja Esa jäi Meilahteen.

– Olen tykännyt hirveästi työskennellä täällä. Oletin jo etukäteen, että tämä on vähän erikoispaikka. Kaiken on oltava tiptop ja päivittäin huolehdittava, että kaikki pysyy kuosissaan. On tartuttava toimeen heti, jos näkee jonkin rempallaan.

Kun Esa tulee aamuseitsemältä töihin, hän kiertelee tonttia. Tarkistaa, onko puista tippunut oksia tai löytyykö pihalta siistittävää. Jokakeväinen projekti on tenniskentän pesu, kesä taas on vuodenajoista helpoin. Toki nurmikonleikkuukin on päivän työ, kun sen tekee viimeisen päälle trimmerillä siistien. Syksyisin edessä on lehtisavotta.

– Syksyllä tulee lehtipuhaltimen kanssa tutuksi ja haravoida pitää parhaimmillaan kaksi kertaa päivässä. Vaikka koneet minulla on, jää käsityötäkin välillä. Talvella kolaan kapeat hiekkakäytävät ja portaat, Esa kertoo.

Ulkotöihin tottunut ei turhaan pidä sadetta

Huoltomiehen näkökulmasta Kesärannan erityispiirre on se, että työ painottuu ulkoalueiden hoitoon, sillä talotekniikkaa on vain jonkin verran.

– On paljon paikkoja, joissa ulkohommat eivät kuulu huoltomiehelle ollenkaan. Täällä pitää tykätä ulkona työskentelystä. Vähän voi sadella, mutta se ei ole monestikaan este.

Ennen uraansa ISS:llä Esa työskenteli pitkään kaupan alalla, kunnes aloitti huoltomiehenä pienessä jyväskyläläisessä yrityksessä. Jo siellä ulkotyöt tulivat talvella tutuksi. Seuraavan talven lähestyessä Esa lähti kysymään töitä ISS:ltä.

Työsopimus kirjoitettiin samalla reissulla. Vuosikymmenessä Esa on ehtinyt tehdä ISS:llä paljon. Ensin hän ajoi Jyväskylässä harjakonetta, sitten lumenaurauskonetta. Huoltomiehen työt hän aloitti keskustan kauppakeskuksissa.

Työnantaja joustaa elämänmuutoksissa

Muutti Esa sitten Helsinkiin tai Jyväskylään, on ISS:ltä löytynyt uusi työ. Hän on tuurannut silloisessa ulkoministeriön rakennuksessa Katajanokalla, Senaatti-kiinteistöjen pääkonttorissa Sörnäisissä ja hetken Tamminiemessäkin. Hienoihin kiinteistöihin tutustuminen on ollut työn suola.

– Kun olin lähdössä Jyväskylään, muistan esimieheni Helsingissä sanoneen, että milloin vain tulet takaisin, töitä löytyy. Kun sitten soitin, että olisin taas palaamassa, hän otti minut tänne ja etsi tuurauksia, Esa kertoo.

Jyväskylässä Esa pääsi totisesti sisätyön makuun, sillä huoltomiehen asemapaikka Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksessa sijaitsi 70 metriä maan alla. Luolan suulta töihin käveltiin 300 metriä.

– Paikkakuntaa on voinut vaihtaa hyvillä mielin, kun on ollut töitä tarjolla. Arvostan työnantajaa suuresti, sillä kaikki on toiminut tosi hyvin, Esa kiittelee.

Paluu lempipaikkaan sinetöi työuran

Kun Esa muutti Helsinkiin toistamiseen, oli hänellä yksi toive: päästä takaisin Kesärantaan. Nyt takana on pitkä työura, ja siksi aika tuntuu oikealta eläkkeelle. Sitä Esa ei voi kieltää, etteikö mieli olisi haikea.

– Olen ollut erilaisissa paikoissa, mutta Kesärannassa olen viihtynyt parhaiten. Tuntuu, että tämä on minun paikkani. Tykkään kuunnella korvanapeilla radiota ja puuhastella ulkona itsekseni. Sitä on oman itsensä herra, kunhan tekee työnsä.

Tekeminen tuskin eläkepäivillä loppuu, etenkin kun on ikänsä harrastanut ahkerasti – kilpaillut tenniksessä ja opettanut purjelautailua. Kaupasta kotiutui juuri sähköpyörä. Eniten Esa odottaa eläkepäiviltään kuitenkin muuttoa Jyväskylään.

– Minusta tuli kaksi vuotta sitten pappa. On hienoa päästä seuraamaan lapsenlapsen kehitystä vähän lähempää. Se on se isoin juttu tässä. Olen kaiken lisäksi kova jääkiekkomies ja JYP-fani, ja nyt pääsen paikan päälle katsomaan pelejä, Esa nauraa.

-----------------------------------------------------------------------------------

Kesärannan palvelukoordinaattorit lähettävät Esalle läksiäisterveiset:

”Näin asiakkaan näkökulmasta voimme todeta, että Esa on työssään toiminut kuin ihmisen mieli. Hän on tunnollinen, joustava, tarkka, ahkera ja erityisesti oma-aloitteinen, oli työtehtävä sitten ison teltan kokoaminen, kattokruunun hienomekaaninen korjaus ohuella rautalangalla tai suojanauhan virittäminen avannon ympärille. Leikkimielisesti Esalle myönnettiin diplomi työstään kesällä 2015, jolloin hän sai arvonimen K.A.N.T.T.A.A.J.A. (Kaikkien Alueellisen Näyttävyyden Toimenpiteiden Tulkki, Ahkera Aamuherääjä, Joviaali Avustaja). Kaiken kaikkiaan Esa on ollut mies paikallaan. Hänen kanssaan on ollut suuri ilo tehdä yhdessä töitä suurella sydämellä. Kiitos Esa kaikista ponnisteluistasi ja kaikkea hyvää elämässäsi eteenpäin!”

Katri Arokanto ja Pia Heino, Kesärannan palvelukoordinaattorit