Äiti suunnittelee, tytär toteuttaa – kumpikin ravintola-alalla

Äiti ja tytär, ravintolapalveluiden tuotepäällikkö Terhi Paldan ja edustuskokki Emilia Pesu, ovat työskennelleet ISS:llä lähes yhtä pitkään. Kumpikin päätyi ravintola-alalle vähän vahingossa.

Runsaat 11 vuotta sitten Terhi Paldan sai hyviä uutisia: hänelle tarjottiin ISS:ltä tuotesuunnittelijan paikkaa. Takana oli ura keittiömestarina ravintola-alalla, omassa ravintolassa, hotellin keittiö- ja ravintolapäällikkönä ja tuotekehityspäällikkönä.

Tuotesuunnittelijana hän teki ravintolapalveluille laskelmia tarjouksiin ja myynteihin. Kun ISS:llä otettiin käyttöön ravintoloiden tilauksia helpottava tuotannonohjausjärjestelmä, Paldan alkoi viedä sinne reseptejä ja niiden raaka-aineita.

Vain pari kuukautta myöhemmin samalla työnantajalla aloitti ravitsemustyöntekijänä Emilia Pesu. Kukaanpa ei tiennyt, että kaksikko oli sukua.

– Olin tuore työntekijä, meillä oli eri sukunimi, eikä kukaan tajunnut, että olemme äiti ja tytär. Emilia kertoi minulle vasta haettuaan paikkaa, että on edes hakenut, Paldan kertoo.

Ravintola-ala tutuksi jo lapsuudessa

Pesu seurasi läheltä äitinsä uraa ravintola-alalla läpi lapsuuden ja touhusi vieressä keittiössä jo taaperona. Paldan muistelee, että kun kotitaloustunnit yläkoulussa alkoivat, Pesu teki jo lähes parempaa jauhelihakastiketta kuin äitinsä.

– Olin kiireinen töissä, ja joskus kun tulin kotiin, Emppu oli ehtinyt tehdä itse ruokaa. Ei hänellä reseptiä ollut. Hän oli seurannut, mitä minä teen, ja matkinut menemään, Paldan sanoo.

Pesu nauraa perään ja sanoo, että mieleen on tosiaan jäänyt aika, jolloin äiti oli aika paljon töissä. Hän muistaa, kuinka pakastimessa oli varmuuden vuoksi hänen lemppareitaan, Billy’s-pitsapaloja ja Solero-jäätelöä.

Ravintoloista ja keittiöistä tuli Pesulle tuttuja paikkoja. Kun hän neljännellä luokalla kävi Paldanin työpaikalla, hän sai koristella jäätelöannoksia ja jälkiruokia. Vanhempana hän auttoi kasvisten pilkkomisessa ja tiskaamisessa hotellin keittiössä.

– Muistan, että ihailin äidin työskentelyä. Hänellä oli tosi mukavia työkavereita, jotka selvästi tykkäsivät äidistä.

Kokin työstä varasuunnitelma

Vaikka Paldan oli tyttärelleen esikuva, ravintola-ala oli Pesun oma idea. Sekä äiti että tytär päätyivät alalle vähän vahingossa. Paldanista piti tulla balettikoreografi tai lastentarhanopettaja, Pesusta kampaaja-kosmetologi.

Pesu oli opiskellut kolmivuotisista parturi-kampaajan opinnoista kaksi vuotta, kun hän alkoi saada allergiaa työssä käytetyistä kemikaaleista. Käsien iho ei kestänyt, ja uralle oli etsittävä uusi suunta. Koulussa hän tykkäsi köksästä ja oli ehtinyt olla pätkän kesätöissä hostellin aamiaiskokkina.

– Halusin suorittaa jonkin ammattitutkinnon. Selasin vapaita työpaikkoja ja näin, että ISS haki ravitsemustyöntekijää. Kerroin jo haastattelussa, että kokin työ kiinnosti, ja lopulta kouluttauduin kokiksi oppisopimuksella, Pesu kertoo.

Paldan kertoo ajatelleensa kasvattajana aina niin, että lapsi tekee omat päätöksensä. Kysyttäessä hän kertoo mielipiteensä, muttei tuputa omia juttujaan.

– Uskoin kyllä, että Emilia pärjää tällä alalla. Hän oli nähnyt jo nuorena alan kaikki puolet ja sen, ettei se ole vain ruoan asettelua nätisti lautaselle.

Empun äiti, Terhin tyttö

Paldanin ja Pesun yhteiset ruokamuistot liittyvät juhlapyhiin. Kun äiti ja tytär asuivat Helsingissä, matkustettiin pyhiksi isovanhemmille Kouvolaan. Vappuna, pääsiäisenä ja jouluna kokkailtiin perinteisiä herkkuja.

Töissä Paldan tunnetaan nykyisin Empun äitinä, Pesu Terhin tyttönä. Paldan vastaa ISS:n ravintoloiden ruokatuotteesta ja vie raaka-aineet resepteiksi ja ruokalistoiksi.

Pesu työskentelee henkilöstöravintolan edustuskokkina ja on kouluttautunut työn ohessa keittiömestariksi. Juuri nyt hän haluaa kehittyä edustuskokkina, nauttia kauniin ja herkullisen ruoan valmistamisesta. Tulevaisuudessa hän toivoo siirtyvänsä koulutustaan vastaavaan työhön.

Paldan on etätyön mahdollistamana itsekin muuttanut kotiseuduilleen Kouvolaan. Kun hän tulee Helsinkiin töiden merkeissä, Paldan ja Pesu suuntaavat yhdessä ruokakauppaan.

– Kun äiti tulee luokseni, houkuttelen hänet isoon kauppaan, jossa meillä saattaa kulua pari kolmekin tuntia. Nuohoamme hyllyvälit ja etsimme uusia tuotteita ja inspiraatiota, Pesu nauraa.

– Niitä uutuusjuttuja testailemme sitten yhdessä, lisää Paldan.

Pesu innostuu reseptiikan kehittämisestä ja suunnittelusta, ja kun hän keksii uuden reseptin, hän laittaa sen usein äidilleen. Reseptejä on päätynyt ISS:n tuotannonohjausjärjestelmä Aromiin asti, eri toimipaikkojen käyttöön.

– Suunnittelupuolella etsin tuotteita, nostan valikoimiin ja mietin, miten ne toimivat resepteissä ja isoissa määrissä. Emilia taas toteuttaa ja tekee kentällä. Arvostan hänen luovuuttaan ja tarkkuuttaan. Häneltä saan aina parannusehdotuksia ja näkemyksiä käytännön työstä.

Paldan uumoilee, että Pesusta tulee vielä äitiään parempi keittiömestari. Parempi kokki hän on jo. Ehkäpä äitienpäivänäkin kokoonnutaan yhteisen pöydän ääreen, maistamaan jotakin Pesun uutta reseptiä.