258 turvallisuushavaintoa ja yhtä monta toimenpidettä

ISS:n Oulun yksikössä työskentelee siivoustiimi, joka on omaksunut ennakoivan työturvallisuuden esimerkillisen hyvin. Viime vuonna tiimi teki yhteensä 258 turvallisuushavaintoa.

Tapa tehdä töitä. Sitä työturvallisuus palveluesimies Pirjo Pellikan mielestä on. Pellikan tiimiin kuuluu noin 50 siivouksen ammattilaista, joiden kanssa hän on rakentanut tinkimättömän työturvallisuuskulttuurin.

– Yksi siivouspalvelujen tärkeimmistä tehtävistä on edistää terveellisyyttä ja turvallisuutta. Pyrimme omalla työllämme tekemään kohteista turvallisia niin ISS:läisille kuin asiakkaillekin, Pellikka tiivistää.

Hyvän työturvallisuuskulttuurin takaa löytyy luottamuksellinen ilmapiiri

Pellikka uskoo, että hyvä perehdytys luo perustan systemaattiselle ja ennakoivalle työturvallisuuskulttuurille. Se antaa työntekijälle eväät ammattimaiseen tekemiseen. Esimiehenä Pellikka on vastuussa työturvallisuuden edistämisestä, mutta hän kannustaa jokaista tiimiläistä pohtimaan turvallisuusasioita myös oma-aloitteisesti.

– Kehotan tiimiäni miettimään jatkuvasti, miten asiat voisi tehdä entistä turvallisemmin. On hienoa nähdä, kun työntekijä uudessa kohteessa tai tehtävässä aloittaessaan pysähtyy miettimään, onko hänet perehdytetty tehtävään riittävän hyvin ja onko hänellä sopivat suojaimet.

Hyvän työturvallisuuskulttuurin takana ovat luottamus ja avoimuus. Kaikkea ei tarvitse osata heti, ja aina saa kysyä. Luottamuksellisessa ilmapiirissä uskalletaan puuttua epäkohtiin ja kehittää niitä yhdessä.

– Avoimuus on ehdottomasti tiimimme vahvuus. Vahingoista ja vaaratilanteista täytyy kertoa eteenpäin, jotta voimme oppia niistä. Usein käy ilmi, että vahinko johtuu asiasta, johon voimme kaikki vaikuttaa, Pellikka kertoo.

Pirjo Pellikka uskoo, että hyvä perehdytys luo perustan systemaattiselle ja ennakoivalle työturvallisuuskulttuurille.

Turvallisuushavainnot poistavat riskejä yhteisiltä työpaikoilta

Kun Pellikan tiimin siivooja vei syksyllä roskia kohteen pihalla sijaitsevaan jäteastiaan, hän pisti merkille jäteastialle johtavat kestopuiset portaat. Ne olivat syksyn mittaan keränneet päälleen märkiä, liukkaita puunlehtiä. Siivooja teki asiasta turvallisuushavainnon, jonka Pellikka otti asiakkaan kanssa puheeksi. Jo seuraavalla viikolla roska-astian edessä seisoivat uudet, tukevat, metalliset portaat.

– Turvallisuushavainnot ovat yksi tärkeimmistä työkaluista turvallisen työympäristön ylläpitämisessä. Tiimiltäni tulee hyviä havaintoja, joita käymme tiimipalavereissa läpi. Useimmiten havainnot johtavat toimenpiteisiin.

ISS:n tavoite on, että jokainen työntekijä tekisi neljä turvallisuushavaintoa vuodessa. Pellikan tiimin aktiivisimmalta havannoijalta niitä tuli viime vuonna jopa 30. Yhteensä tiimi teki vuoden aikana upeat 258 havaintoa.

Pellikan mielestä turvallisuushavainnot ovat oiva tapa välittää kehitysehdotuksia asiakkaalle. Ne osoittavat konkreettisesti, miksi turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota.

– Kerran tiimini siivooja teki havainnon siitä, että asiakkaan työpöytien takana kulkevat sähköjohdot tarttuivat vaarallisesti imuriin. Kun sitten kiersin asiakkaan kanssa toimistossa, pystyin keräämään johtopinon pöydän takaa ja näyttämään, miksi johdot olisi hyvä kerätä, Pellikka havainnollistaa.

Pirjo Pellikan tiimissä on tinkimätön työturvallisuuskulttuuri.

Työturvallisuusjohtaminen on välittämistä

Pellikka on ylpeä siitä, miten tosissaan työturvallisuus hänen tiimissään otetaan. Se ei jää pelkäksi sanahelinäksi tai keskusteluiksi tiimipalavereissa.

– Esimerkiksi korona-aikana tiimiläiset ovat jaksaneet suojautua mallikkaasti. Minun ei tarvitse juurikaan kehottaa käyttämään visiiriä tai maskia, Pellikka kiittelee.

Vahvuutenaan Pellikka pitää sitä, että hän uskaltaa puuttua asioihin. Se on hänen mielestään välittämistä.

– Koen olevani vastuussa tiimini ammattilaisista. Tehtäväni on löytää mahdollisimman turvallinen tapa toimia. Haluan, että jokainen lähtee töistä ja tulee töihin terveenä, niin ISS:läiset kuin asiakkaatkin.