Joka vuosi kymmenet tuhannet opiskelijat käyvät työpaikoilla oppimassa tulevaa ammattiaan. ISS haluaa kantaa vastuuta kasvavasta oppimispaikkojen tarpeesta ja tarjota opiskelijoille erilaisia vaihtoehtoja. Kivaan työpaikkaan hakeudutaan helposti myös valmistumisen jälkeen.
Mikko Kimiläinen toimii Kiinteistön ylläpitopalveluiden aluepäällikkönä Etelä-Suomessa. Hänen tiimeissään työskentelee yhteensä noin 100 henkilöä, jotka ovat pääasiassa paloturvallisuus-, rakennusautomaatio-, ilmanvaihto- ja energianhallinta-alan asiantuntijoita. Yksiköissä on säännöllisesti opiskelijoita käytännön opissa. Mikko itse ohjaa työnjohtajatason harjoittelijoita, esimerkiksi Metropolian insinööriopiskelijoita. Työntekijätason harjoittelijat tulevat muun muassa Amiedusta.
– Opiskelijoihin suhtaudutaan meillä hyvin. He kuuluvat oikeastaan vakiokalustoon, koska heitä on meillä aina, sanoo Mikko.
– Opiskelijan ottaminen on hyvä keino saada osaamista tiimiin. Kasvatamme alusta alkaen huipputyyppejä, joille on täällä sitten vakipaikka odottamassa.
Opiskelija osaksi tiimiä
Työssäoppimisjaksolla opiskelijan on aina kannettava oma vastuunsa, mutta äärimmäisen tärkeä on myös työnantajan vastuu.
– Työpaikkaohjaajan tulee tutustua koulutuksen sisältöön ja huolehtia, että työpaikalla tapahtuva oppiminen on linjassa asetettujen tavoitteiden kanssa ja että tavoitteet myös saavutetaan. Opiskelija otetaan työpaikalle oppimaan ammattiin, painottaa ISS:n koulutuspäällikkö Elli Velling.
Millainen on hyvä työpaikkaohjaaja?
– Hyvä työpaikkaohjaaja on sellainen, joka sitoutuu perehdytykseen, varaa kalenterista aikaa, huolehtii työvälineet kuntoon ja panostaa siihen, että opiskelija tuntee olonsa tervetulleeksi. Harjoittelijalle täytyy antaa sopivasti vastuuta heti alusta alkaen ja tarjota mahdollisuus osallistua kaikkeen. Kun hänet otetaan esimerkiksi heti seuraamaan palavereita, hän saa paremman kokonaiskuvan siitä, miten asioita on tapana hoitaa, kuvailee Mikko Kimiläinen onnistunutta työpaikkaohjausta.
– Koko homma pitää markkinoida alusta asti niin, että täällä on makeeta olla, täällä huomioidaan jokainen työntekijä ja tänne on kiva hakeutua töihin myöhemminkin. Myös tiimin sisältä nimetyllä työkummilla on merkitystä. Häneltä harjoittelija voi kysyä työnteon lomassa neuvoa mihin hyvänsä asiaan.
Työpaikkaohjaustaitoja halutaan vahvistaa myös koulutuksella.
– Kun yksiköt miettivät nuorten opiskelijoiden ottamista, me henkilöstönkehitystiimissä voimme tarjota vinkkejä työpaikkaohjaajien valmentamiseen, Elli Velling muistuttaa.
KYP Trainee – työnjohtajien oma harjoitteluohjelma
ISS:llä on ollut vuoden alusta käynnissä KYP Trainee -ohjelma, jonka tarkoitus on tarjota valmistuvalle kevyempi, turvallinen ja ohjattu startti työnjohtajan tehtävään.
– Tämä on hyvä esimerkki siitä, että ISS:llä mentorointitoimintaa on kaikilla tasoilla työntekijöistä toimihenkilöihin, Elli iloitsee.
Mikon mentoroitavana on ollut Arttu Kauppila, joka on valmistumassa Metropoliasta AMK-insinööriksi. KYP Trainee -ohjelman mukaisesti Mikko on puoli vuotta Artun tukena, jona aikana Arttu on päässyt tutustumaan eri yksiköihin ja toimintaan kokonaisvaltaisesti. Samalla Arttu on tehnyt lopputyötä.
Mikko toivoisi työnjohtajatehtäviin enemmänkin harjoittelijoita.
– KYP Trainee -ohjelman ansiosta päästään heti kiinni hyviin tyyppeihin, jotka saadaan saman tien taloon kiinni. Arttukin jää valmistuttuaan meille pysyvään työsuhteeseen ja saa vastuulleen oman tiimin, kehuu Mikko.
Entä millainen on hyvä harjoittelija?
– Sellainen, josta paistaa kiinnostus työhön, joka kyselee aktiivisesti ja on oma-aloitteinen. Aika paljon on niitä, joista näkee heti, että tämä halutaan palkata valmistumisen jälkeen meille töihin, kiittelee Mikko.
– Mutta on niitäkin, joilla on motivaatio ja ote työntekoon sen verran hukassa, ettemme ole voineet tarjota jatkopaikkaa. Jos vaikkapa turvallisuusohjeita ei oteta vakavasti, se on riski sekä harjoittelijalle että työnantajalle.
Työpaikalla oppimisesta hyötyy usein myös ohjaaja: Nuori saattaa havaita jonkin seikan, jonka myötä myös työpaikan toimintaa hoksataan kehittää uudella tavalla. Opiskelijat auttavat usein myös vanhempia työnjohtajia esimerkiksi tietokoneasioissa.
– Nuoret ovat meille tärkeä voimavara. Kun työpaikkaohjaus hoidetaan hyvin, nuorista tulee meille hyviä tulevaisuuden työntekijöitä, sanoo Elli.
Teksti: Kaisa-Leena Laine
