Minne menet, rekrytointiyksikkö?

Minne menet, rekrytointiyksikkö?

Miten työelämän muutos vaikuttaa rekrytointialan ammattilaiseen, kun oma työpaikka on yksi Suomen suurimpia työllistäjiä? Kun taloon luodaan lähes tyhjästä kokonainen rekrytoinnille omistettu tiimi, voi ratkaisut miettiä alusta asti itse.

Riveittäin kahvikuppeja, seinät täynnä muistiinpanoja ja ilma sakeanaan ideoita. Tässä neuvotteluhuoneessa on selvästi istuttu koko päivä.

ISS Palveluiden pääkonttorille Helsingin Pitäjänmäelle on talvisena tiistaina kokoontunut kahdeksan rekrytoinnin ammattilaista ympäri Suomea; Turusta, Rovaniemeltä, Tampereelta, pääkaupunkiseudulta. Nämä naiset muodostavat ISS:n uudenkarhean rekrytointiyksikön, ja meneillään on uuden tiimin neljäs yhteinen tapaaminen.

– Ensimmäinen iso saavutukseni tiimin vetäjänä on tämän ihanan porukan kasaaminen, sanoo rekrytointiyksikön esimies Johanna Tanskanen ja hymyilee.

Kohtaamisia ammattitaidolla

Tarve rekrytointitiimille syntyi käytännön sanelemana: 85 prosenttia Suomen sadasta suurimmasta yrityksestä käyttää ISS:n palveluita, ja asiakaskohtaamisia syntyy joka päivä huikeat 200 000. Käytännössä kohtaamisista vastaavat ISS:n 8 000 työntekijää – ja parhaiten nämä ihmiset tuntee ISS:läinen itse.

– Meidän palvelumme ovat juuri niin hyviä kuin työntekijämme. Siksi on tärkeää, että rekrytoinnit tekee ulkopuolisen konsultin sijaan talon sisäinen, asialle omistautunut ja osaava tiimi, Tanskanen sanoo.

Osaavasti tiimi myös syntyi. Tanskanen aloitti rekrytointiyksikön esimiehenä toukokuussa 2017, ja reilun puolen vuoden aikana hän on kerännyt ympärilleen eri toimialueista vastaavan seitsemän ammattilaisen joukon. Tanskasen rinnalla ISS:n rekrytoinneista vastaavat nyt uudelleensijoittamiskoordinaattori Laura Kemppinen, eri maantieteellisistä alueista vastaavat rekrytointiasiantuntijat Laura Saariniemi, Riina Ahonen, Tiia Seppä ja Hanna Nieminen, toimihenkilörekrytoinneista vastaava Kia Sillanpää sekä rekrytointikoordinaattori Aino Innilä. Puolessa vuodessa he ovat ehtineet aloittaa noin sata toimihenkilö- ja yli 500 työntekijärekrytointia – pari myös omaa tiimiä vahvistamaan, sillä lähikuukausina tiimissä aloittaa vielä muutama uusi henkilö.

Ympäri Suomea työskentelevä tiimi tapaa kuukausittain yhden kokonaisen päivän ajan, muuten pidetään yhteyttä sähköisesti ja Skypen välityksellä.

– Tärkein tehtävämme on luoda uusia prosesseja ja toimintatapoja rekrytointiin. Emme kuitenkaan tee sitä tyhjiössä vaan kokeilevasti, käytännön työn ohella. Hihat käärittiin heti ensimmäisestä päivästä alkaen, Tanskanen sanoo.

Tänään tiimi on ehtinyt muun muassa luonnostella esimiehen vuosikelloa, suunnitella rekrytointikoulutusta ja miettiä oppilaitoskäyntejä – ja työnteon ohessa myös viihtyä. Yhteen hitsautumisesta kielii vähän väliä esiin pyrkivä naurunremakka.

– Välillä on kuulemma sen verran kovaäänistä naurua kuulokkeiden päässä viikkopalavereiden yhteydessä, että joskus on pitänyt kollegoiden pyynnöstä sulkea huoneen ovi, Tanskanen hymyilee.

Parhaaseen kannattaa sitoutua

Työelämän muutoksesta puhuvat nyt kaikki. Digitalisaatio, monikulttuurisuuden lisääntyminen, milleniaalien ryntäys työmarkkinoille ja muut megatrendit muuttavat kulttuuria ja sen myötä myös työn tekemisen tapoja. Rekryammattilainen katsoo tilannetta yhtä aikaa läheltä ja kaukaa: näkee kokonaiskuvan, mutta myös ratkoo käytännön haasteita.

Muuttuva kulttuuri vaikuttaa Tanskasen mukaan rekrytointeihin käytännössä kahdella tavalla: osaavia työntekijöitä on haastavampi tavoittaa ja hakijoihin pitää tehdä vaikutus. Pelkkä työpaikkailmoitus ei enää takaa massojen kiinnostusta.

Kuvassa rekrytointiyksikön esimies Johanna Tanskanen

– Ennen rekrytoijien tehtävä oli toimia suppilona, joka suodattaa isoista hakijamääristä tehtäviin sopivimmat. Nykyään rekrytoijan rooli on pikemminkin ohjata parhaat tekijät kohti hakuprosessia esimerkiksi suorakontaktoinnin ja markkinoinnin keinoin, Tanskanen sanoo.

Myös hakijamarkkina on muuttunut. Monelle työ palvelualalla on läpikulkuammatti kohti muuta uraa. Tarkkaan tehty rekrytointi ja hyvä esimiestyö takaavat, että parhaat tekijät saadaan sitoutumaan.

– Nykymaailmassa ei ole varaa menettää hyvää työntekijää. ISS:n tavoite on tulla maailman parhaaksi palveluyritykseksi. Meidän rekrytoijien tehtävänä on kertoa, että sellaiselle matkalle kannattaa lähteä mukaan – ja pysyä kyydissä pitkään!

Puolessa vuodessa tuo tavoite on onnistunut ainakin jo yhdessä, tärkeässä, suhteessa: jokainen Tanskasen tiimiläinen on silminnähden onnellinen työskennellessään juuri tässä porukassa.