JET-valmennuksessa koko paletti haltuun

JET-valmennuksessa koko paletti haltuun

Viime syyskuussa käynnistyi IFS JET -valmennusryhmä, jossa painotetaan monipalvelujohtamisen osaamista. Miten JET-valmennettavien opiskelu sujuu, kun ollaan valmennuksen puolivälissä?

Johtamisen erikoisammattitutkinto JET on tutkintotavoitteinen, esimiehille suunnattu valmennusohjelma, jonka tarkoitus on vahvistaa osallistujien tavoitteellisuutta esimiestyössä ja johtamisen näkökulmasta.

Yksi JET-opiskelijoista on Sami Eriksson, joka työskentelee ravintolapäällikkönä useammassa ISS:n ravintolassa. Viimeisen puolen vuoden aikana Samin vastuulle on tullut yksi uusi ravintola lisää. Johdettavaa henkilöstöäkin alkoi olla niin, että koko porukka on nyt jaettu tiimeihin, joissa on lähiesimiehet. Henkilöstön tyytyväisyys parani saman tien.

– JET on auttanut ymmärtämään juuri henkilöstöjohtamisen suurta merkitystä. Samoin talouspuolen näkemys on laajentunut. Nyt osaan paremmin ajatella, mikä on liiketaloudellisesti järkevää ja tajuan, kuinka isosta paletista meidän suurissa asiakkuuksissa onkaan kyse, Sami kertoo.

Verkoston suuri merkitys

Toinen JET-valmennettava, KA1-liiketoimintayksikön business controller Katja Ruohonen on taloustoimintojen kanssa kuin kotonaan. Hänen toiveissaan oli oppia hahmottamaan ISS:n toimintojen kokonaiskuvaa paremmin.

– Valmennuksessa painotetaan monipalvelujohtamista, joten toiveeni on siltä osin täyttynyt. Valmennuksen parasta antia on, että asioita peilataan käytäntöön ja havaitaan yhdessä, miten erilaisia tulokulmia asioihin on toimenkuvasta riippuen ja miksi asioida tehdään niin kuin tehdään, Katja sanoo.

– JET-valmennukseen osallistumisessa tärkein motiivini oli itseni, esimiestyöni ja tiimini kehittäminen sekä urakiertomahdollisuuksieni parantaminen – tavoitteissani siintää asiakkuusjohtajuus, Katja listaa.

Sami lisää, että JET on kasvattanut itseluottamusta ja painottaa verkoston eli muiden jettiläisten merkitystä.

– Samojen ongelmien kanssa kaikki tuntuvat painivan ammatista tai yksiköstä riippumatta.

Tähtäimessä uusia työkaluja

Koska Katjan työpäivät vierähtävät pääasiassa eurojen parissa, valmennukseen kuuluvaan projektityöhönsä hän haluaa ottaa toisenlaisen lähestymistavan.

– Ajatuksena on kehitellä mittari kokonaispalveluratkaisun tehokkuuden ja erityisesti IFS-johtamisen seuraamiseksi suurissa avainasiakkuuksissa. Ihanteellista olisi, että tulokset korreloisivat hyvään taloudelliseen tulokseen, hän pohtii.

Tällä hetkellä yksi tehokkuuden mittari sekä Suomi- että konsernitasolla on self delivery eli se, kuinka ison osan tarjoamistaan palveluista ISS tuottaa itse. Katjan tehtävänä on miettiä, voisiko toisenlaisen mittarin ja uudenlaisten keinojen kautta tulla käyttökelpoisempia lopputuloksia.

– Hyviä tuloksia on jo nyt nähtävissä asiakaskohteen IFS-taulusta, jonka äärellä asiakkuuden koko tiimi voi käydä läpi päivän tapahtumia ja kasvun teemoja eri palvelualueittain ja toimenkuvittain. Tähän kun saisi rinnalle vielä sen, kuinka IFS-taulun käyttö korreloi kohteen katteeseen, Katja suunnittelee.

– Tämän projektityön suunnittelu ja tekeminen on helpompaa ja mukavampaa kuin aiemmat opinnäytetyöni, koska asiat liittyvät omaan tuttuun työhöni. Mutta haasteena minulla tulee olemaan projektin rajaus niin, ettei taas päädyttäisi niihin euroihin, Katja naurahtaa.

Sami suunnittelee projektityönään uudenlaista työvälinettä myynnin tukeen ja asiakaspalveluun.

– Suunnitteilla on sovellus, jonka avulla asiakas näkisi ruokalistat ja voisi varata kokoustilat. Sinne saisi myös verkkokaupan sekä ilmoitustaulun talon yleisille asioille. Tarve tällaiselle digitaaliselle "yhden luukun periaatteelle" on herännyt isoissa asiakkuuksissamme, ja mielelläni olisin sitä pilotoimassa, Sami kertoo innoissaan.

JET-juttusarjan ensimmäinen osa julkaistiin syyskuussa. Viimeisessä osassa jouluna 2018 kuulemme, miten Samin ja Katjan projektityöt etenivät.

Teksti: Kaisa-Leena Laine